Heini Issue 2011–2018 – Kohti jotain uutta

Heini Issue -blogin aika on tullut päätökseen. Tämä on ollut hieno matka. Bloggaaminen antoi paljon, mutta toki se myös otti työtunteja ja kiristi toisinaan puolisoiden hermot äärimmilleen. Viime vuoden lopulla tulin siihen tulokseen, että nyt yksi aikakausi alkaa olla takana. Tämä olisi tässä. En kuitenkaan halunnut tehdä mitään äkkinäistä lopetusta, annoin blogin sammua ja hiipua … Continue reading Heini Issue 2011–2018 – Kohti jotain uutta

Toivonsäde

Vanhemmille se ei tullut yllätyksenä: ultraäänitutkimuksessa lapsella näkyi vain osa toista kättä. Pariskunta päätti lapsen synnyttyä, ettei tyttären vammasta koskaan tehtäisi perheen kesken suurta ongelmaa tai numeroa. Säde syntyi Suomessa, mutta perhe muutti pian asumaan ulkomaille. Säteelle on ollut tärkeää selviytyä kaikesta siitä, mistä muutkin. Kun perhe oli auttamassa tsunamin runtelemaa Acehia, hän halusi oppia uimaan. … Continue reading Toivonsäde

Unelmien reunalla

15.9.2017. Helsinki. Tekisi mieli nipistää itseään. Olenko varmasti hereillä? Niin unenomaiselta tämä hetki tuntuu. Pidän kädessäni juuri kirjapainosta saapunutta esikoisromaaniani Mustat ikkunat. Yhdestä, omasta unelmasta on tullut totta tänään tässä ja nyt. Täyttymys tuntuu kihelmöivältä ja pelottavalta samalla henkäyksellä. Kun laittaa itsensä likoon, se tuntuu ihon alla. Mutta entäpä jos unelmasi olisikin valmiiksi määritelty itsesi ulkopuolelta? Kuvissa … Continue reading Unelmien reunalla

Pelon jälkeen

Oletko koskaan miettinyt, mitä kaikkea voisitkaan tehdä ja olla, ellei pelottaisi ja hävettäisi? Moni on säikähtänyt ihmisten pahantahtoisuutta ja vihaa niin paljon, että on niiden seurauksena kirjaimellisesti haudannut lahjansa ja häivyttänyt itsensä näkymättömiin kuin Tove Janssonin tarinan Ninni. Hän pelästyi tädin ilkeyttä ja katosi lopulta kokonaan näkyvistä. Eräs edesmennyt sukulaiseni ei koskaan laulanut ääneen. Ihmettelin … Continue reading Pelon jälkeen