Prahaa jouluvaloilla

Lähdemme viikonlopuksi (16. – 18.12.217) Prahaan, koska minulla on taidepakkomielle. Haluan nähdä omin silmin kiinalaisen Ai Weiwein Välimeren pakolaiskriisiä kuvaavan mestariteoksen The Law of The Journey. Ja odotus palkitaan. Taideteos on juuri niin vaikuttava kuin oletankin; massiivinen ja minimalistinen, jota on hyvä katsella niin maasta käsin kuin ylhäältäkin. Pakolaisuuden tragediaa voi tuskin kuvata tämän vaikuttavammin. … Continue reading Prahaa jouluvaloilla

Toivonsäde

Vanhemmille se ei tullut yllätyksenä: ultraäänitutkimuksessa lapsella näkyi vain osa toista kättä. Pariskunta päätti lapsen synnyttyä, ettei tyttären vammasta koskaan tehtäisi perheen kesken suurta ongelmaa tai numeroa. Säde syntyi Suomessa, mutta perhe muutti pian asumaan ulkomaille. Säteelle on ollut tärkeää selviytyä kaikesta siitä, mistä muutkin. Kun perhe oli auttamassa tsunamin runtelemaa Acehia, hän halusi oppia uimaan. … Continue reading Toivonsäde

Valontanssi

Vuoden pimein aika vyöryy ympärille ja masentava Halloween-krääsä täyttää kaupat ja kioskit. Nyt tarvitaan valoa. Pyydän ystäväni Miisun apuun. Hän saa tanssia pimeyden hetkeksi pakosalle. Tanssin eri muotoja vuosien varrella kokeilleelle naiselle rukoustanssista on tullut yksi elämän tärkeistä voimanlähteistä. ”Mikään muu tanssi ei antanut sitä täyttymyksen tunnetta kuin mitä rukoustanssi on tarjonnut.” Miisu koki hengellisen … Continue reading Valontanssi

Kotoisin samasta kaupungista?

Vantaa. Lapsuuteeni ja teini-ikäni kaupunki ei tarjonnut elämäni parhaita muistoja. Jos on pakko käydä Helsingistä Kivistössä tai Myyrmäessä, hiki nousee pintaan jo eteisessä. Mutta kovin on kaupunki muuttunut mitä ainakin Kivistöön tulee. Kuvissa on Neea. Vantaan Kivistö on tarjonnut hänelle lähes kaiken hyvän ja kauniin elämässä. Nelilapsinen perheen talo nousee uljaana pellon ja metsän välissä. ”Rakastan … Continue reading Kotoisin samasta kaupungista?